NinniYlikallio

Ammattikorkeakoulu, leikisti korkeakoulu

Kevään yhteishauista puhuttaessa, eräs asia ei mahdu tähän järkeen, ei sitten millään. Mikäli Grahn- Laasonen on linjoilla, hän voi asiaa minulle valoittaa.

Maassamme on kaksi eri tasoista korkeakoulua, on yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Koulutuksia ei pidetä eriarvoisina, sillä molemmat koulutukset sijoittuvat kansallisessa viitekehyksessä tasolle 6. Ensikertalaiskiintiö perustuu myöskin siihen, että yliopisto ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat samanarvoisia ja molempiin otetaan lukion käyneitä ensikertalaisia noin 70%, koulutuslinjasta riippuen. Nämä korkeakoulut ovat kuitenkin täysin eri tasoisia. Yliopiston alemmalla korkeakoulutukinnolla (180 opintopistettä) saa maisterin paikan, ammattikorkeakoulututkinnolla (270 opintopistettä) ei. Kandin tutkinnolla voi hakea maisteriksi ilman ensikertalaiskiintiöitä, eli jatkaa opintoja, mutta amk- tutkinnolla ei voi edetä opinnoissa yliopistoon. Ei tietenkään, sillä nämä kaksi korkeakoulua ovat täysin eri asioita. Vaikka yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat täysin eri arvoisia, ei amk- tutkinnon suorittanut ole jostain kumman syystä kuitenkaan ensikertalainen yliopistoon hakiessa, eikä hän myöskään voi jatkaa yliopistossa joustavasti opintoja. Tämän pitäisi olla mahdollista, jos koulutusten väitetään olevan samanarvoisia korkeakouluja.

Ammattikorkeakoulupaikkaa ei kannata enää vastaanottaa, mikäli unelmoi joskus yliopistoon pääsystä. Aiemmin kannustettiin lääkäriksi tai terveystieteiden maisteriksi haaveilevia ensin opiskelemaan esimerkiksi sairaanhoitajiksi, jos eivät pääse ylioppilastodistuksella suoraan yliopistoon. Kehoitus on ollut järkevä, sillä alasta saa ammattikorkeakoulun johdosta paljon tietoa, sekä työkokemusta. Näiden lisäksi hakija ehtii kolmessa - neljässä vuodessa kypsyä ajatukseen, mikä se oma juttu voisi olla. Ensikertalaiskiintiö kannustaa siihen, ettei mitä tahansa opiskelupaikkaa kannata ottaa vastaan, sillä paikan vastaanottanut menettää asemansa ensikertalaisena. Yliopistoon unelmoivan ei kannata uudistuksen tultua pyrkiä suorittamaan välissä ammattikorkeakoulututkintoa, sillä sinne menee aikaa, vaivaa, sekä mahdollisesti yliopistopaikka. Ensikertalaiskiintiön johdosta lukion suorittanut on paljon potentiaalisempi hakija terveystieteiden maisteriksi, kuin terveydenhoitaja. Yliopistot eivät siis kaipaa monivuotista osaamista ja lukemista alalta, alan johtopaikoille. Ammattikorkeakoulututkinnon pitäisi olla väylä saman alan kandin, sekä maisterin tutkintoon, ei este.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"...eikä hän myöskään voi jatkaa yliopistossa joustavasti opintoja. Tämän pitäisi olla mahdollista, jos koulutusten väitetään olevan samanarvoisia korkeakouluja."

Niin, onhan se kumma että maisterin tutkintoon yliopistossa edellytetään tietynlaisia edeltäviä opintoja. Jos opinnot ovat kovin vahvasti sieltä applied sciences -puolelta, voi olla vaikeuksia rinnastaa niitä yliopisto-opintoihin.

"Aiemmin kannustettiin lääkäriksi tai terveystieteiden maisteriksi haaveilevia ensin opiskelemaan esimerkiksi sairaanhoitajiksi, jos eivät pääse ylioppilastodistuksella suoraan yliopistoon."

Juu, muutama vuosi sitten tosiaan luotiin jonkinlaisen hämärän tasa-arvon nimissä tällainen ohituskaista lääkäriksi halajaville hoitajille. Ymmärtääkseni olivat sitten melkoisessa hileessä näiden monivuotisten osaajien kanssa.

Käyttäjän NinniYlikallio kuva
Ninni Ylikallio

Taisit missata pointin. Kirjoitin, että ammattikorkeakoulusta pitäisi olla joustavampaa jatkaa yliopistoon, eli suorittamaan ensin sitä kandia ja sitten maisteria. Nykyinen järjestelmä tekee tästä mahdottoman. En kannata oikopolkuja tutkintoihin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Minä ainakin missasin mikä siinä olisi mahdotonta.

Vaikkapa Aallon maisteri-ohjelmissa käy AMK siinä missä kandi.

http://www.aalto.fi/fi/studies/admissions/tech/mas...

Käyttäjän tomminummelin kuva
Tommi Nummelin

Lappeenrannassahan pyritään juurikin tähän joustavuuteen. Ammattikorkeakoulusta tehdään osa teknillisen yliopiston konsernia ( http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOe... ). Tavoitteena on mm. tämä mainitsemasi joustavuus, mutta toistaiseksi hommaa jarruttaa myös korkeakoululainsäädäntö.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Vielä kunnianhimoisempi hanke on vireillä Tampereella, jossa halutaan yhdistää Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Näihin hankkeisiin sisältyy riskejä yliopisto-opetuksen tason madaltumisesta. Nykyinen järjestelmä perustuu valheeseen siitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oppimäärät olisivat vaativuudeltaan samantasoisia.

Käyttäjän tomminummelin kuva
Tommi Nummelin

Kunnianhimoisempi varmasti, realismista en tiedä kun aiempikin yhteistyö jo TAMK:n ja TUT:n välillä on ollut aika nahkeata. Toisaalta nojaan tässä toisen käden tietoihin, joten voin olla ihan ulalla.

Itsehän tosiaan opiskelen tällä hetkellä maisterivaiheessa LUT:lla. Valmistuin aiemmin insinööriksi ammattikorkeakoulusta, joten voin aika hyvin vertailla yliopisto- ja amk-opintojen vaativuutta keskenään. Onhan se AMK köykäisempi, varsinkin jos katsotaan sitä suoritusten minimitasoa, jolla läpi pääsee. Jos taasen vertaillaan hyvään arvosanaan vaadittavaa työmäärää, ei ero mielestäni ole ihan yhtä suuri. AMK:n matalampaa vaativuutta joudun opinnoissani kompensoimaan täydentävillä opinnoilla, joihin kuuluu käytännössä muutama kurssi matematiikkaa. Ei ole muuten kertaakaan käynyt mielessä, etteikö AMK olisi valmistanut minua riittävän hyvin yliopisto-opintoja varten. Arvosanatkin ovat olleet varsin kelvollisia, vaikka olen ollut ohessa myös kokopäiväisesti töissä.

Ei muuta kuin kohden Bolognan prosessia vain. Muutoksia se vaatii varmasti, mutta keskenään vertailukelpoiset opinnot ovat kaikkien etu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Onpa sekavaa. Vaatisi paljon opiskelua, että ymmärtäisi.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Otsikko on itse asiassa hyvin osuva ja kuvaava. Käsitykseni on juurikin se, että ammattikorkeakoulu on leikisti yhtä hyvä kuin yliopisto.

Esimerkiksi työnantajien silmissä insinööri ja DI tai vaikka tradenomi ja ekonomi eivät kyllä ole sama asia.

Kaiken huippu on tämä "ylempi AMK" jonka on kai tarkoitus rinnastua maisterin tutkintoon. Suurin osa työnantajista ei taida olla kuullut koko asiasta eikä vaatimustaso ole kummoinen.

Käyttäjän tomminummelin kuva
Tommi Nummelin

"Esimerkiksi työnantajien silmissä insinööri ja DI tai vaikka tradenomi ja ekonomi eivät kyllä ole sama asia."

Ei niiden ole tarkoituskaan olla sama asia, tai tutkintojen valmentaa edes samoihin työtehtäviin. Mielestäni tässä on ongelmallisin käsite tämä tutkinnon "hyvyys". Onko sairaanhoitaja (amk) yhtä hyvä kuin lääkäri? Samaa alaahan he ovat opiskelleet, kuten tradenomin ja ekonominkin tapauksessa.

Sen sijaan, että runkkaisimme tässä ristiin sitä miten erinomaisen nerokkaita me yliopiston penkkejä kuluttaneet olemme, voisimme tietty pohtia, mitkä olivatkaan ne työelämän tarpeet joiden pohjalta nykyinen amk-järjestelmä luotiin, ja kuinka hyvin amk-tutkinnot näihin tarpeisiin nykyisin vastaavat. Pitäisikö talotekniikan amk-insseille opettaa enemmän teoriaa? Entä pitäisikö rakennustekniikan DI:n tietää enemmän työn johtamisesta ja hankinnoista? Mitä muutoksia korkeakoulujärjestelmään pitäisi tehdä, jotta olisimme lähempänä yhteiseurooppalaista Bolognan prosessia ja siirtyminen amk:sta yliopistoon olisi sujuvampaa?

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Suomessa kaikki pitää harmonisoida ja tasapäistää. Kaikkien eri alojen tutkintojen pitää pudota tiettyihin lokeroihin. Tutkintojen pituuksia tasattiin jo kauan sitten eli käytännössä lyhyempiin pumpattiin ilmaa. Olisiko ollut jopa niin, että ennen ainakin DI-tutkinto oli jopa pidempi ja sitä tiivistettiin. Tuo selittää osaltaan sen, että työmäärä opintopistettä kohti vaihtelee eri paikoissa.

Kannattaisi ensin vaikka lähteä liikkeelle siitä, että tutkitaan mitä koulutusputkesta ulos tulevat oikeasti osaavat, mille taidoille on kysyntää ja voiko koko prosessia kehittää. Onhan se nyt selvää, että jonkinlaista uudistusta kaivataan.

Käyttäjän NinniYlikallio kuva
Ninni Ylikallio

Juuri niin. Nykyisellään suunta on täysin väärä, jos ajatellaan, että lukion ja yliopiston istunut on parempi vaihtoehto, kuin sellainen joka on näiden lisäksi suorittanut samalta alalta tutkinnon ja omaa vuosien työkokemuksen. Ammattikorkeakoululainen hakee useimmin parempaan korkeakoulututkintoon, eli yliopistoon, mutta tuskin yliopiston käynyt hakee "alemmas" ammattikorkeakouluun oppimaan ammatista lisää.

Käyttäjän PaulaAutio kuva
Paula Autio

Jyväskylän yliopistssa on kiintiö amk-tutkinnon suorittaneille suoraan terveystieteiden maisteriopintoihin. Ja onhan se avoimen väylä vielä, ilman pääsykoetta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tyhmä kysymys..mutta miten lukiosta voi mennä suoraan lukemaan ammattikorkeakouluun,kun ei edes tiedä mistään ammatista juurikaan mitään?

Amis+lukioyhdistelmästä ymmärtäisin vielä,mutta heikosti. Ammattikorkeakoulusta päässeiden tason on kyllä kaameaa ja se johtuu tästä.. lukio --> ammattikorkeakoulu opiskeluputkesta.

Käyttäjän NinniYlikallio kuva
Ninni Ylikallio

Suosittelisin pitämään välivuoden, jos ei tiedä mikä ala on oma, sillä opiskelupaikan vastaanottaessaan opiskelija menettää ensikertalaisaseman ja sisäänpääsy on erittäin vaikeaa tämän jälkeen. Tämä pätee myös yliopisto- opintoihin, joissa koulutusalan on osuttava kerralla oikeaan, sillä sitä ei voi kätevästi enää vaihtaa.

Aivojen tiedetään kypsyvän noin 25 ikävuoteen asti, joten uskon, että vanhempana tietää paremmin, kuka on ja mikä oma juttu on. Tämä ensikertalisuus siis syrjii ei vain vanhempia ihmisiä, vaan varmempia ja monesti motivoituneempia hakijoita.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pointtini on se,että ammattikorkeakoulusta ei ammattilaisia tule vaan kirjoista ammatista syventävästi lukeneita ja sekin on huonosti ymmärrettyä. Minusta insinöörit ovat vain vitsi,jos niitä ammattikoululainen joutuu opettamaan. Taas sitten paperien pyörittämiseen insinöörit ovat ylikoulutettuja,mutta se ei tunnu haittaavan ketään,että paperien pyörittelystä saa firmassa korkeinta palkkaa,vaikka se ei tuota mitään.

Jyrki Paldán

"Suosittelisin pitämään välivuoden, jos ei tiedä mikä ala on oma, sillä opiskelupaikan vastaanottaessaan opiskelija menettää ensikertalaisaseman ja sisäänpääsy on erittäin vaikeaa tämän jälkeen."

Kun nuorisotyöttömyys on siellä 25%:n pinnassa ja nuorisotakuu velvoittaa jokaista työtöntä nuorta hakemaan koulutukseen jokaisessa yhteishaussa, on melkoinen soppa valmis. Oikeastaan ainoa järkevä päätös nuoren kannalta on hakea yliopistoon ja käydä tahallaan epäonnistumassa pääsykokeissa. Opiskelupaikkaahan muuten ei myöskään saa olla vastaanottamatta.

Jos taas tuo toinen hallituksen uskomattoman päätön ehdotus yliopistojen pääsykokeiden merkityksen madaltamisesta(ja oletettavasti yo-kirjoitusten merkityksen korottamisesta) menee läpi, päästään vielä koomisempaan tilanteeseen. Jos lukiosta valmistuva nuori ei tiedä mille alalle hän haluaa, on hän täysin toivottomassa tilanteessa. Joko hän kirjoittaa tahallisesti huonosti, eikä pääse koskaan mihinkään opiskelemaan, tai hän kirjoittaa hyvin ja hänen on täysin tietämättömänä valittava joku ala, johon on sitten käytännössä lukittu loppuelämäksi ensisijaiskiintiöiden vuoksi.

Näin huonoa koulutuspolitiikkaa tuskin olisi voinut kirjoittaa edes mestarillinen tragikoomikko fiktiiviseksi tarinaksi.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Ammattikorkeitahan on ilmeisesti liikaa, joten jotain voisi säätää silläkin alalla. AMK:sta on hankala saada juuri yliopistojen välitutkintoon osuvaa kokonaisuutta. Useimmiten joissakin asioissa hankitaan paljon syvempi osaaminen, ja jotkin osaamisalueet sivuutetaan kokonaan. Myös oppimistaidot voivat jäädä vaillinaisemmiksi.

Siksi koulutusala kooulutusalalta, tai jopa tarjottu oppikurssi kerrallaan pitäisi saada jonkinlainen valtakunnallinen serveri, jossa tekoälyn tms. avulla voitaisiin laskea "puolueettomasti" ja kokonaisvaltaisesti jonkin AMK -tutkinnon ja jonkin yliopiston linjan korvaavuussuhteet.

Yleensäkin ottaen meillä voisi olla valtakunnallinen tutkintopalvelin, jossa olisi kaikki käydyt kurssit ja saadut tutkinnot. Vähentäisi paperisotaa, ehkä hallinnosta irtoaisi pois jokunen 500 työpaikkaa myös. :)

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Paljon on edelleen "vanhan koulukunnan" yliopistoporukkaa jotka asenteellisesti kaikin keinoin vastustavat AMKoota. Osa on jopa soluttautunut sinne "opettajaksi" ottamaan luulot pois AMK-opiskelijoilta.

AMK:n oma organisaatio on enemmän liiketoimintaa kuin saada maailmalle päteviä. Päteviksi päästettävillä on oma kiintiönsä, ehkä 25% jos vain sopivasti voi nepotismia soveltaa..

Käyttäjän TeemuHuhta kuva
Teemu Huhta

Logistiikan insinöörilinjan käyneenä, tiedustelin Turun kauppakorkeasta mahdollisia hyvityspisteitä ja sitäkautta koulutuksen kestoa, jos jatkaisin opintojani logistiikan KTM-linjalla. Vastaus oli aika tyly:"Mitään ei hyvitetä, koska insinöörilinja on tekninen ja KTM on kaupallinen, joten alusta joudut aloittamaan".

Sanomattakin lienee selvää, etten lähtenyt jatkamaan opintojani, sillä se olisi tietänyt yhtä viittä vuotta lisää alalla, joka valmiiksi jo on osoittautunut erittäin huonoksi työllistäjäksi. Ei siis saumattomasti pääse kouluttautumaan korkeammalle. Ainoat vaihtoehdot lienevät ylempi-amk tutkinnot, jotka Turun yliopiston rehtori eräässä publiikissa mainitsi olevan "Pirkka"-tutkintoja, eikä oikeita akateemisia, huolimatta siitä mitä EU-säädökset sanovat.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Tässä vähän asiaa sivuten, ota nyt näistä selvää!

(TALOUSSANOMAT 7.6.2016)

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1500 nuorta vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.

Näin arvioi tiedotteessaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene.

****
Helsingin insinöörejä johtanut Samu Salo nousi toukokuussa Insinööriliiton johtoon Pertti Porokarin tilalle. Hänen näkemyksensä poikkeaa Arenen maalaamista tulevaisuudenkuvista.

– Insinööriliiton käsitys on, ettei Suomessa ole pulaa insinööreistä. Päinvastoin, insinöörejä valmistuu liikaa siihen nähden, mitä Suomi tarvitsee nykyisellä elinkeinorakenteella ja tuotekehityksen määrällä, Salo toteaa.

****
Mutta kun AMK-opiskelijoita pitää saada että saavat rahaa, liiketoimintaako?

Mielestäni tuollaisella petetään erityisesti hyvässä uskossa olevia ja motivoituneita opiskelijoita mitä törkeimmällä tavalla!

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Eihän ammattikorkeakouluista kannata olla erityisemmin huolissaan: hallituksen päätöksellä kaikki korkeakoulutus Suomessa on tästä lähtien leikkikorkeakoulutusta. Varmaan pian peruskoulutkin muutetaan leikkiperuskoulutsta antaviksi. Ehkä homeongelmat poistuvat samalla? http://yle.fi/uutiset/ministeri_grahn-laasosen_rah...

Toimituksen poiminnat