NinniYlikallio

Epärehellisyyskö maan perii

Suomalaiset ovat rehellistä kansaa, sanotaan. Suomalaiset tietävät, että rehellisyys on se, mikä maan perii. Jos olen rehellinen, en ole samaa mieltä. Minusta tuntuu, että Suomen kansalainen ja suomalainen yhteiskunta ei kestä rehellisyyttä. Ainakin luullaan, ettei rehellisyyttä kestetä, joten aina on parempi luikauttaa vaikka pieni valkoinen vale, tai tekaista hymy naamalle, kuin olla avoin. Suomalaisella on tapana loukkaantua verisesti, jos joku uskaltaa tulla kertomaan heille väitteitä, varsinkin sellaisia, mitkä pitävät paikkansa ja osuvat arkaan paikkaan. Rehellisyys ja avoimuus vaatii paksua nahkaa, molemmilta osapuolilta. Molemminpuolinen rehellisyys vaatii suomalaista sisua.

Suomalaisilla on tapana vaieta asioista, varsinkin sellaisista, mistä on vaikea puhua. Jurous ja vaikeneminen aiheuttavat ongelmia. Masennuksesta kärsii elämänsä aikana joka viides suomalainen. Suomalainen on tottunut hukuttamaan synkkiä mietteitä pulloon ja joidenkin kohdalla synkkä tilanne johtaa itsemurhaan. Suomalainen ennemmin vaikenee ja puree hammasta, kuin rehellisesti myöntää, että asiat on vinossa. Mieltäpainavista asioista ja ongelmista vaietaan myös aviopuolisoiden kesken. Noin puolet avioliitoista päätyvät eroon. Eroaminen on kaiketi helpompaa, kuin ristiriitojen ratkominen. Asioista vaietaan niin pitkään, kunnes viimeinen pisara loiskahtaa lasiin.

Sellaisista asioista vaietaan, mistä joku saattaisi rykäistä herneen nenään. Suomalainen välttelee ristiriitoja ja ongelmatilanteita. Julkisissa projekteissakin näyttää olevan trendinä vaieta ongelmista, kunnes ne räjähtävät käsiin. Senkin jälkeen pyritään parhaan mukaan välttelemään rehellisyyttä ja avoimuutta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Länsimetroprojekti. Etenkin rakennusalalla kaipaisin paljon enemmän läpinäkyvyyttä, sekä suoraselkäisyyttä. Raha näyttää olevan monesti tärkeämpää, kuin rehellisyys ja läpinäkyvyys jää valuuttaverhon taakse.

Haluanko, että minulle ollaan rehellisiä siitäkin huolimatta etten sitä kestäisi. Kyllä. Petetyksi tullut ihminen varmasti tietää, että pahinta koko hommassa oli epärehellisyys. Rehellisyys tuo luottoa, oli sitten kyse ystävästä, rakkaasta, yksityisyrittäjästä, tai julkisen tahon toimijasta.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Epärehellisyyskö maan perii''

Tuo on maan tapa. Suomea johdetaan kolmella periaatteella: Vittuilu, uhkailu ja kateettomat lupaukset.

Tuo epärehellisyys ja verottajan mielivalta on tuhonnut hyvin pitkälti Suomen talouden.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ensinnäkin tulee pohtia, mikä on epärehellisyyttä?

Esim. kaikki rikokset eivät täytä epärehellisyyden määrettä. Onko esimerkiksi rattijuoppo epärehellinen? Petosmies on sitä satavarmasti.

Epärehellisyys on käsittääkseni oman edun tavoittelua laittomia tai eettismoraalisesti vääriä keinoja käyttämällä. Esimerkiksi valehtelu oman nahan pelastamiseksi on mitä suurimmissa määrin epärehellistä. Voiko itseään kohtaan olla epärehellinen syyllistymällä esimerkiksi itsepetokseen tai voiko asioista vaikeneminen olla epärehellistä? Kuten edellä jo todettiin, valehtelu sitä on. Entäpä median harrastama valkopesu?

Ikävä kyllä rehellisyydestä harvoin palkitaan. Sen sijaan epärehellisyys saattaa olla jopa eduksi. Esitutkintalain näkökulmasta epärehellisyys on jopa lailla suojattu. Epäillyn ei tarvitse todistaa itseään vastaan missään olosuhteissa.

Lapsi ei ole synnynnäisesti epärehellinen. Tutkimusten mukaan vasta noin nelivuotias oppii valehtelemaan peitelläkseen tekojaan tai saadakseen haluamansa. Tästä hetkestä eteenpäin onkin sitten oma valinta elääkö rehellisesti vai epärehellisesti. Epärehellisyys ei kuitenkaan ole rikollisuuden synonyymi.

Elokuvassaan valehtelija, valehtelija koomikko Jim Carrey kiteyttää epärehellisyyden roolihahmonsa pojalle seuraavasti: Joskus ihmisen on pakko valehdella. Kun äitisi odotti sinua, isän oli pakko valehdella, että äitisi on kaunis...

Eli epärehellisyys voi joskus olla myös kannustavaa.

Kannustavuuteen pyrkivät myös poliitikot, jotka lupaavat ummet lammet tietäen jo etukäteen varsin hyvin, ettei lupauksilla ole katetta. Epärehellisen kannustavuuden tavoitteena on saada ihmiset äänestämään.

On päivän selvää, ettei kukaan pysty elämään elämäänsä olematta koskaan epärehellinen. Jokaisen on valehdeltava joskus, toisten useammin, osan taas yhtenään ja sitten on vielä se pieni joukko, jotka elävät epärehellisyydestä.

Karrikoidusti voi ajatella tätä yhteiskunnallisena pyramidina. Mitä ylempänä hierarkiassa olet, sen enemmän sinun on turvauduttava epärehellisyyteen säilyttääksesi asemasi.

Toimituksen poiminnat