NinniYlikallio

Lasten tarhaaminen ei ole varhaiskasvatusta


YK:n lastenoikeuksien komitea suositteli jo vuonna 2011 Suomelle, että varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoja on pienennettävä ja henkilöstöä päiväkodissa lisättävä. Nykyinen hallitus oli valmis tavoittelemaan yli 100 miljoonan euron säästöjä varhaiskasvatuksesta. Ryhmäkokoja kasvatettiin, etenkin yli 3- vuotiaiden ryhmässä. Yhdellä aikuisella saisi olla vastuullaan 8 kokopäiväistä lasta, seitsemän sijaan. Paperilla ei näytä yhden lapsen lisääminen kovin pahalta. Ryhmissä olisi kuitenkin kokopäiväisesti 24 lasta 21 sijaan, sekä lisäksi osa-aikaisia lapsia enintään 15. Yhteensä lapsia saattaa siis olla ryhmässä samanaikaisesti liki 40.

Suomessa on laadukkaat varhaiskasvatusohjelmat ja tasokas koulutus lastentarhanopettajille, mutta ongelmat tulevat politikoinnista ja resursseja pienentämällä. Ryhmäkokojen suuruus saa aikaan sen, etteivät koulutetut lastenhoitajat voi hoitaa työtään, kuten haluaisivat. Päiväkodissa työskentelevä ystäväni kertoi, että jokaisesta lapsesta kirjoitetaan hienot vasut ja käytetään aikaa liikuntasuunnitelmiin, mutta se on pois siitä mitä varten hän päiväkodissa töissä on, nimittäin lapsia. Varhaiskasvatussuunnitelmat ja liikuntasuunnitelmat ovat toki hieno asia, jos niitä voisi toteuttaa kunnolla ja jos ne eivät olisi keneltäkään pois. Usein ylimääräisiä asioita tehdessään, hoitaja on pois kenttätyöstä ja lapsilaumaa vahtii yksi aikuinen vähemmän.

Valtioneuvosto kiteyttää säästötoimet näin; "Varhaiskasvatuksen muutoksissa huomioidaan perheiden tarpeet". Entä lapsen tarpeet? Perheitäkin huomioidaan niin, että perheiden yksilölliset ja haastavatkin elämäntilanteet sivuutetaan rajaamalla varhaiskasvatuksen tuntimäärää niiltä lapsilta, joilta jompi kumpi vanhemmista on jostain syystä kotona. Eli niissä tilanteissa, kun lapsi yleensä tarvitsisi eniten varhaiskasvatusta. Perhe saattaa painia työttömyyden, sairauden, tai päihteiden käytön ongelmien kanssa, tai perheissä voi olla muita huomiota vieviä elämäntilanteita, kuten uuden perheenjäsenen/ uusien perheenjäsenten syntymä, jolloin vanhempi on estynyt viemään isompaa lasta kerhoihin ja puistoihin leikkimään. Näistä tilanteista leikki-ikäinen lapsi ei ole vastuussa, eikä näiden elämäntilanteiden pitäisi olla isommalta lapselta pois, joka jo tarvitsee varhaiskasvatusta, eli ohjattua leikkiä, seuraa ja oppia.

Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että laadukas pedagoginen varhaiskasvatus on tärkeää oppimisen, kehittymisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Varhaiskasvatus hyödyttää enemmän, kuin mikään muu kasvatus, tai koulutus. Varhaiskasvatuksesta hyötyy mielestäni etenkin yli kolme vuotiaat lapset. Sanni Grahn-Laasonen oli taannoin huolissaan, että liian harva alle kaksivuotias saa varhaiskasvatusta. Alle 3- vuotiaat lapset eivät tarvitse niinkään hienoa pedagogista ohjelmaa, vaan emotionaalisesti läsnäolevan tutun ja turvallisen aikuisen. Hyvä kiintymyssuhde on tärkeä älykkyyden ja oppimisen kannalta (Keltinkangas-Järvinen 2010). Henkilöstön vaihtuvuuden ja useamman tarvitsevan pienen läsnäolon vuoksi olisin ennemmin huolissani siitä, että niinkin moni alle kaksivuotias viedään suureen ryhmään, vieraiden keskelle hoidettavaksi, sekä siitä, että Euroopan tasolla niinkin harva yli kolmevuotias saa varhaiskasvatusta. Suomessa 3-5- vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on reilusti alle OECD-maiden keskitason. EU:n osallistumistavoite on jopa 95%, kun Suomessa luku 3-5- vuotiailla on 73,6%. Psykologian professori Keltinkangas-Järvinen jakaa huolen kanssani siitä, että jopa hallituksen taholta syötetään viestiä, että taaperoikäisen kuuluisi saada osansa varhaiskasvatuksesta ja siitä, että ryhmäkoot käyvät pienelle lapselle aivan liian suuriksi. Keltinkangas-Järvisen mukaan kuuden lapsen yli menevä ryhmä on leikki-ikäisellekin liikaa. Lapselle saattaa kehittyä sosiaalisia ongelmia, keskittymisvaikeuksia,  sekä myöhemmin stressistä aiheutuneita haittoja.

Vielä loppuun; Kiitos kunnille, jotka ovat päättäneet olla toteuttamatta varhaiskasvatuksen heikennyksiä. Suunnan on oltava toinen. Tarvitsemme lisää päiväkoteja ja lisää pätevää henkilöstöä toteuttamaan laadukasta kasvatusta.


MTV. 2010. http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ylisuuret-paivakotiryhmat-vaarantavat-lapsen-kehityksen/1839808

OAJ. 2016. http://www.oaj.fi/cs/oaj/varhaiskasvatuslaki

Valtioneuvosto. 2015. http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/varhaiskasvatuksen-muutoksissa-huomioidaan-perheiden-tarpeet

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Lapsi luokitellaan jo päiväkodissa jossa annetaan varhaiskasvatusta.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Työpaikoilta voi hakea kontrastia, monesti teamleaderin, työnjohtajan, nokkamiehen, oli titteli sillä lähimmällä esimiehellä mikä tahansa, ryhmäkoko on pienempi kuin lastentarhan tädillä.

Jokainen voi kuvitella johtavansa ryhmää joka koostuu 8 omasta lapsesta ja miten se sujuisi.

Käyttäjän SinikkaHammari kuva
Sinikka Hammari

Tämä on aihe, joka huolettaa myös minua ja olen itsekin kirjoittanut aiheesta blogin mutta se odottaa vielä jukaisemista (olen juuri tullut mukaan). On aika kummallista, kuinka välinpitämättömäsi varhaiskasvatuksen ruohonjuuritason tilaan tunnutaan suhtautuvan ainakin Helsingissä.

Toimituksen poiminnat